Vanhan talon ongelmat muhivat usein vinteillä ja kellareissa

  • Asuminen vanhassa talossa on opettanut Elsi Lehtoa arvostamaan perusasioita. Kun lattia on lämmin, on helpompi hyväksyä vähän vinot seinät ja rapistuneet pinnat. Aaltopeltikattokin muuttuu kauniiksi, kun huomaa, miten ehjä ja vahva se on.
  • Työkseen Elsi neuvoo vanhojen talojen omistajia huolehtimaan aarteistaan.

Vanhasta talosta ei pitäisi yrittää tehdä uutta, korjausrakentamisneuvoja Elsi Lehto sanoo. Hän itse asuu perheensä kanssa 1934 rakennetussa talossa, joka heidän sinne muuttaessaan oli ollut 30 vuotta tyhjillään. Kookkaiden omenapuiden ja villiintyneiden pensaiden keskellä seissyt talo oli rapistunut ja yksinäinen, sen  kivijalka oli hajonnut ja ikkunat huusivat kunnostajaa. Yllätys oli kuitenkin se, miten hyvässä kunnossa talo lopulta oli.

– Parasta tässä oli se, ettei täällä ollut tehty mitään isoja remontteja. Kun talossa viimeksi asunut rouva muutti pois, hän jätti viisaasti pellit auki. Piipun päällä oli sadesuoja ja tulisijat olivat ehjiä.

Elsi ja hänen  puolisonsa Sakari muuttivat Pyhärannassa, Varsinais-Suomessa olevaan taloon  2008. Talossa oli asunut vain yksi perhe, sama, joka rakensi talon. Muuton jälkeen Elsin perheeseen ovat syntyneet nyt 12-vuotias Onni sekä pian 3-vuotiaat kaksoset Pihla ja Joonas.

 

Talo myytiin irtaimistoineen, joten se oli täynnä tavaraa. Tuvan kulmakaapista löytyivät edellisen emännän mankeloimat pöytäliinat moitteettomassa kunnossa ja vintiltä talossa varttuneen lapsen lelut ja vanhat kouluvihot.

– Vesijohtoa tai viemäriä ei ollut. Sähkö oli, mutta aluksi piti imuroida pimeässä, muuten sulake meni, Elsi kertoo.

 

Talossa on tupakeittiö ja kaksi kamaria. Keittiössä oli pieni puuhella ja kamareissa pönttöuunit. Talvella sisällä oli kylmä, sillä puuhellassa oli vain kesäpelti ja lattian alle 1930-luvulla kasatut sammal- ja hiekkaeristeet olivat painuneet.

– Lattiat otettiin ylös ja sinne laitettiin ekovillaa ja päällimmäiseksi paperi. Vanhat eristeet olivat kuivia ja puhtaita, joten ne saivat olla. Lattian korjaus oli merkittävä parannus, sillä ennen sitä kävi niin, että jos illalla oli 23 astetta lämmintä, aamulla oli 15.  Lattian korjaaminen onkin usein se tärkein asia kun talosta halutaan saada lämmin.

Puuhellan tilalle muurattiin varaava hella-leivinuuni. Talossa on myös ilmalämpöpumppu.

Remonttilista oli aluksi pitkä

Aluksi Elsi ja Sakari näkivät talossaan paljon korjattavaa, remonttilistasta tuli pitkä. Nyt se on paljon lyhyempi, mutta ei sen takia, että remontit olisivat valmistuneet vaan siksi, että niistä on luovuttu. Se, mikä ensin näytti rumalta ja mahdottomalta, on osoittautunut toimivaksi ja käytännölliseksi. Sellainen on esimerkiksi 1960-luvun vihreäksi maalattu aaltopeltikatto. Sen tilalla Elsi aluksi näki tiilikaton, mutta nyt hän ei enää halua luopua vahvasta ja ehjästä katosta.

Rakennusrestauroija ja viittä vaille valmis rakennusmestari Elsi Lehto  on tehnyt vanhojen talojen korjaus- ja remonttitöitä oman yrityksensä kautta, minkä lisäksi hän pitää naisten puutyöpiiriä kansalaisopistossa. Tänä syksynä hän aloitti osa-aikatyön korjausrakentamisneuvojana Uudessakaupungissa. Elsi työskentelee Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiön ja Uudenkaupungin Vanhat Talot ry:n  hankkeessa, jonka tarkoituksena on auttaa alueen vanhojen talojen omistajia pitämään hyvää huolta rakennuksista. Hän päivystää yhdistyksen toimistolla kolmena päivänä viikosta, minkä lisäksi hän tekee kotikäyntejä. Palvelu on käyttäjille maksutonta ja sitä voivat käyttää kaikki Uudenkaupungin alueella asuvat.

– Kotikäyntejä on jo ollut aika paljon. Neuvoa saa kysyä mistä tahansa taloihin liittyvästä asiasta. Isoin kohde on tähän mennessä ollut maatila, jossa oli paljon ulkorakennuksia ja pienin kohde kun neuvoin erään puutalokodin ikkunoiden tiivistämisessä.

Vanhan talon ostajan pitää ymmärtää, mitä on tekemässä

Mitä vanhempi talo, sitä useampi remontti siinä todennäköisesti on tehty. Kun ostaa vanhan talon, pitää ymmärtää, mitä on tekemässä. Ennen kauppakirjojen tekoa talo pitää käydä huolellisesti läpi ja selvittää, missä kunnossa se on. Kuntotarkastuksen voi teettää, mutta pintapuolinen tarkastus ei kerro kaikkea.

– Kattorakenne on yksi tärkeimmistä. Usein vanhoille avovinteille on rakennettu asuinhuoneita. Eristeitä ei koskaan saa laittaa niin, että ne ovat kiinni vesikatossa eikä ilma pääse kiertämään. Jos vesikaton ja eristeiden välistä ei löydy rakoa, se on vaaran merkki. Toinen riskipaikka on kellarissa, jos sinne on tehty asuinhuoneita: rintamamies- ja vanhoissa puutaloissa kellaria ei alun perin tehty asumiseen, siellä oli korkeintaan pesu- ja säilytystiloja.

 

Remontoimaton vanha talo on sikäli hyvä hankinta, että taloa ei ole ainakaan pilattu remonteilla. Ns. myyntiremontteja Elsi kavahtaa.

– Ymmärrän, että talon myyjä ajattelee saavansa paremman hinnan, jos taloa vähän remontoidaan ennen myyntiä. Usein se kuitenkin tarkoittaa sitä, että tehdään mahdollisimman halvalla ja niin, että vain päältä päin näyttää hyvältä.

Vettä ei tarvitse tulla lorottamalla

Rakenteisiin päässyt vesi on vanhan talon surma jos vesi ei pääse pois eivätkä rakenteet pääse kuivumaan. Vettä ei tarvitse tulla lorottamalla, pelkkä sisäpuolelle tiivistyvä kosteus riittää. Kun ilma ei kierrä, tuloksena saattaa olla vaikkapa sohva, jonka selkäpuoli on homeessa. Sellaisenkin Elsi on nähnyt.

Lateksimaaleilla pilattiin monta hyvää taloa, Elsi sanoo.

– Lateksimaaleja markkinoitiin todella tehokkaasti ja saatiin ihmiset uskomaan, että tässä on maali, jota kuka tahansa pystyy helposti vetämään seinään. Tätä samaa ideaa käytetään rakennus- ja remonttiaiheisessa markkinoinnissa edelleen, annetaan se kuva, että ihmiset pystyvät itse tekemään mitä vain, kun ostavat tietyt koneet ja tiettyjä aineita. Joskus on kuitenkin ihan perusteltua käyttää ammattilaista. Niissäkin rakennus- ja remonttitöissä, joihin ei tarvita rakennuslupaa, kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan asiantunteva valvoja. Esimerkiksi lattian kylmyys tai lämpimyys on pienestä kiinni.  Olen nähnyt ihan ammattirakentajan tekemän lattian, jossa tuulensuojapaperia ei ollut nostettu seinälle asti ja seinän vieressä oli kymmenen sentin tila, jossa ei ollut eristettä lainkaan. Tällainen lattia on kylmä, vaikka se muuten olisi kuinka hyvin tehty.

Elsin ja Sakarin taloon  rakennettiin kuivakäymälä ja suihku eteiseen. Suihkukaappi – joita Elsi suosittelee käyttämään – on tiikkiä. Edes lattiaa ei ole kaakeloitu.

– Märkätilat eivät ole ongelma, jos rakenne on tehty oikein. Läpiviennit ovat suurin riski.

Elsin mielestä rakennusalan opinnoissa pitäisi olla myös perinnerakentamista. Nyt perinnerakentaminen nähdään vielä erillisenä alueena, vanhoihin aikoihin rakastuneiden hörhöjen puuhasteluna. Ajattelun ei pitäisi olla mustavalkoista eikä perinnerakentajan tarvitse olla fanaatikko. Elsi Lehto hyväksyy vanhaankin taloon gyproc-levyt, muovimaton ja vinyylitapetit, vaikka ei itse käytä niitä. Kunhan alapohjan tuuletus on kunnossa, rakenteet ovat kuivat, vesi ei pääse mistään sisään ja kosteus pääsee jostain ulos.

– Gyproc on rakentajille tuttu materiaali, mutta puukuitulevy on vanhoissa taloissa helpompi. Sitä ei tarvitse koolata, kitata eikä hioa ja sen voi kiinnittää vähän vinoonkin seinään.

 

Elsin tarkistuslistan vanhan talon ostajalle voit katsoa täältä.

Elsi kirjoittaa vanhojen talojen korjaamisesta blogissaan täällä.

 

 

 

© Perjantaijuttu - All rights reserved. - Tietosuojaseloste - Toteutus: Mainostoimisto Ilmiö