Saatiin Männistöön yövieraita pitkästä aikaa. Kreikassa perheensä kanssa asuva Tuire Sideris on käynyt Suomessa viimeksi ennen pandemiaa.
Tuire on minun serkkuni. Hän on ollut Nasoksensa kanssa naimisissa iät ja ajat, asunut miehen työn takia Suomen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa ja viimeiset 19 vuotta Kreikassa, Attikan itärannikolla sijaitsevassa Artémidan kaupungissa, jossa on reilut 20 000 asukasta. Koti on ihan lähellä rantaa ja Ateenaan on 35 kilometriä. Perheessä on 22-vuotiaat kaksoset, Ria ja Eero. Suomeen Tuire tuli tyttärensä kanssa.
19 vuotta on tehnyt tehtävänsä ja Tuire tuntee olevansa kotona sekä Suomessa että Kreikassa. Lähtö ei kuitenkaan ollut helppo, siihen liittyi suuria tunteita.
– Asuimme Suomessa, Veikkolassa, järven rannalla. Lapset olivat pieniä. Vaikka olin mennyt naimisiin kreikkalaisen kanssa, en koskaan ajatellut, että muuttaisin sinne. Nasos oli täällä töissä, mutta piti työpaikkaa epävarmana ja halusi muuttaa. Näin jälkikäteen ajattelen, että enemmän hän halusi kasvattaa lapset Kreikassa. Minä en halunnut lähteä ja mietin jopa, että lapset ja minä jäämme Suomeen. Itkin, kun suljin Veikkolan kodin oven viimeisen kerran ja alkuaikoina Kreikassa en nähnyt siellä oikein mitään hyvää.
Suomeen jäivät iäkkäät vanhemmat, joille Tuire oli ainoa lapsi sen jälkeen, kun hänen isoveljensä Tino menehtyi syöpään. Huoli vanhemmista seurasi koko ajan mukana samoin kuin huono omatunto. Tuire soitti Kreikasta vanhemmilleen kaksi kertaa päivässä ja kävi täällä usein. Nyt isää ja äitiä ei enää ole ja lapsuudenkoti Turun Pitkämäessä on hävitetty.
Aluksi Sideriksen perhe asui Kreikassa vuokralla. Sitten he ostivat nykyisen kotinsa, kolmikerroksisen omakotitalon noin 500 neliön tontilla. Tontin ympärillä on vankka aita, mikä on erittäin tarpeellinen perheessä asuvan eläinlauman takia.
Tuire on nimittäin eläinrakas. Hyvin, hyvin eläinrakas ja naapuritkin tietävät sen. Kun Kreikassa eläintenpitokuri on aika lailla leväperäisempää kuin Suomessa, siellä riittää kulkukoiria ja -kissoja ja monet niistä on tuotu Tuiren hoitoon. Nyt hänellä on ”vain” kolme koiraa ja 16 kissaa. Paikallinen eläinlääkäri on puolileikillään nimennyt Tuiren Vuoden asiakkaaksi.
– Eläinlääkäri on onneksi halvempi kuin Suomessa ja eläinlääkärin saa helposti kotiin.
Alun hankaluuksien jälkeen elämä Kreikassa alkoi tuntua jopa hyvältä. Olihan siellä sentään aurinkoa, kirkas meri näköetäisyydellä ja oma rakas perhe. Tuire oppi nopeasti kreikan kielen ja puhuu sitä nyt sujuvasti. Lasten kanssa hän puhuu sekä suomea että kreikkaa.
Kouluvuosi voi alkaa opettajien lakolla
Seuraava suuri ihmetyksen paikka tuli, kun kaksoset aloittivat koulun. Kreikassa peruskoulu kestää yhdeksän vuotta ja lukio kolme vuotta, mutta siihen yhtäläisyydet Suomen kanssa melkein jäävätkin.
– Koulun alkua joutuu aina arvailemaan, siitä ei oikein saa selkeää tietoa. Usein kouluvuosi alkaa opettajien lakolla ja joka tapauksessa opettajia on aina liian vähän. Vanhempien on oltava tosi aktiivisia ja otettava selvää kaikesta: mitä on tarkoitus oppia, milloin on kokeita. Kun me äidit odotimme lapsia koulusta koulun portin takana, oli ihan tavallista keskustella siitä, milloin ”meillä” on niitä ja näitä kokeita. Koulukirjat ovat ilmaisia, mutta lukuvuoden alussa koulusta tulee pitkä lista kaikkea, mitä vanhempien pitää ostaa vihoista muovailuvahoihin. Yläasteen loppuun saakka todistuksetkin annetaan vanhemmille, ei lapsille.
Kreikassa on tavallista, että lasten opiskelu jatkuu myös vapaa-ajalla erilaisilla maksullisilla kursseilla. Näitä pidetään jopa välttämättöminä, jos lapsi halutaan saada yliopistoon. Ria ja Eero osallistuivat ylimääräiseen englannin opetukseen, mutta monet lapset suorittavat useita eri kursseja. Nyt Eero viimeistelee taloustieteen opintoja yliopistossa ja Ria opiskelee valokuvausta. Korkeakouluihin ei ole pääsykokeita, niihin valitaan lukiotodistuksen arvosanoilla.
Eläimet määrittävät pitkälti Tuiren päiväjärjestyksen. Perheellä on oma yritys, joka tuo maahan GPS-paikantimia yrityskäyttöön sekä sydämen EKG-tutkimukseen tarvittavia Holter-laitteita. Kun Nasos lähtee aamulla töihin, Tuire ja kotona asuva Ria hoitavat eläimet ja siivoavat. Sitten hekin käyvät yrityksessä ja tekevät siellä töitä muutaman tunnin. Yrityksessä on perheen lisäksi neljä ulkopuolista työntekijää. Iltapäivällä on taas eläinten vuoro ja illalla viimeiseksi viedään vielä koirat kerran lenkille. Viiden maissa Tuire ottaa kuitenkin polkupyörän, pakkaa koriin kahvipullon ja ajaa rannalle. Nasos lähtee samaan aikaan töistä ja pariskunta tapaa toisensa uimatreffeillä.
– Me juodaan kahvit, puhutaan päivän asiat ja käydään uimassa.
On tavallista ottaa ”nainen kotiin”
Kreikassa on tavallista, että vanhukset hoidetaan kotona. Jos omat lapset eivät voi hoitaa, kotiin voidaan ottaa hoitaja. Usein he ovat laittomia siirtolaisia esimerkiksi Etiopiasta tai Sudanista.
– Sanotaan, että otetaan ”nainen kotiin”. Heille maksetaan 500-800 euroa kuukaudessa ja he todella asuvat vanhuksen luona. Toiminta ei ole millään tavalla järjestäytynyttä enkä ole koskaan kuullut, että kukaan olisi ajanut näiden naisten etuja. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, että omat lapset ottavat isän tai äidin luokseen, vähän siten, että kunnolliset lapset tekevät niin. Kunnallisia vanhainkotejakin on, mutta niillä on huono maine. Yksityiset hoitokodit ovat kalliita ja muistuttavat enemmän kylpylöitä kuin hoitolaitoksia.
Nasoksen nyt jo edesmennyt äiti asui pitkään Sideriksen perheessä. Järjestely vaati paljon sopeutumista kaikilta.
Suomesta Tuire ja Ria kaipaavat kansalais- ja työväenopistoja, ruisleipää, suklaata, karkkeja ja sitä, että asiat hoidetaan tehokkaasti ja ilman turhaa draamaa. Kreikassa oli vielä ennen pandemiaa tavallista, että kaikki viralliset asiat piti mennä hoitamaan asianomaisiin virastoihin, joissa palvelu ei läheskään aina ollut sujuvaa. Oli suuri edistysaskel, kun muutama vuosi sitten ilmoitettiin, että siitä eteenpäin sähkölaskun sai maksaa kaupan kassalla. Nyt Kreikassa on melko hyvin toimiva valtion nettiportaali, jonka kautta monet ennen jonotusta vaatineet asiat voi hoitaa.
Sähkölaskun sai maksaa kaupan kassalle
Kreikassa Tuire arvostaa erityisesti sitä, että siellä on paljon pieniä kauppoja. Hän ei esimerkiksi koskaan osta valmiiksi pakattua jauhelihaa, vaan menee lihakauppaan, näyttää tiskillä olevaa lihapalaa ja seuraa, miten kauppias jauhaa sen.
– Toinen hyvä asia on se, että jos on kotona kipeänä, voi soittaa apteekkiin ja sieltä tullaan tuomaan lääkkeet kotiin. Aikaisemmin näin toimittiin myös antibioottien kanssa, mutta niitä ei enää saa, mikä on varmasti ihan hyvä.
Tuire laittaa mielellään ruokaa. Kreikassa on tavallista, että ruokaa ja jopa kahvia tilataan kotiin, mutta Sideriksen perhe ei juuri harrasta tätä. Suomessa paljon mainostettu välimerellinen ruokavalio on Tuiren mukaan kuitenkin mennyttä maailmaa.
– Se on sitä, mitä vanhat ihmiset ovat syöneet. Nyt meillä on pikaruokaloita samalla tavalla kuin Suomessa ja ihmisten lihominen on yhtä lailla ongelma.
Kreikkaa kuritti yli vuosikymmen sitten paha talouskriisi. Aallonpohja koettiin 2010, jolloin Kreikan luottoluokitus laskettiin roskalainaluokkaan. Maassa koettiin suurtyöttömyys, ihmiset menettivät usein asuntonsa, näkivät jopa nälkää ja mielenosoitukset olivat yleisiä. Kriisi koetteli koko Euroopan Unionin kestävyyttä, mutta nyt asiat ovat paremmin. Kreikka näyttää selviävän veloistaan ja töitä on jälleen saatavilla.
Nuoret muuttavat kotoa myöhemmin kuin Suomessa
Nuorten asema on Kreikassa sikäli erilainen kuin Suomessa, että kotoa muutetaan myöhemmin kuin meillä. Vuokrat tosin ovat alhaisempia kuin täällä, mutta niin ovat myös palkat – jos sitä saa. Ria on valokuvausopinnoissaan parhaillaan siinä vaiheessa, että hänen on löydettävä harjoittelupaikka.
– Sitä on hyvin vaikea löytää ilman suhteita. Jotkut myös maksavat päästäkseen harjoittelemaan. Eräs kaverini maksoi 300 euroa valokuvausliikkeelle, johon hän pääsi.
Täällä meillä Männistössä Tuire ja Ria nauttivat vanhan talon tunnelmasta, ympäröivästä luonnosta ja hiljaisuudesta.
– Tämä paikka on kuin satukirjasta
Resepti Tuiren uunikanaan löytyy täältä.
Riian ottamia valokuvia voi katsoa täällä.
Jutussa olevat Kreikan kuvat ovat vieraiden omia.
