Tiedetoimittaja Ulla Järvi on pienen ihmisen puolella

  • Ulla Järvi on nähnyt palasen Albert Einsteinin aivoista, vaikuttunut oopperalaulaja Andrea Bocellin laulusta Venetsiassa ja ihaillut linnunrataa Australiassa. Hän on Suomen tiedetoimittajien liiton pääsihteeri, joka on kirjoittanut tietokirjat muun muassa vaihdevuosista ja keskenmenon kokeneista naisista.

Ulla Järven salamarakkaus: Kuului tsädäm – ja se oli menoa!

Jos harrastaisimme Perjantaijutussa klikkiotsikoita, yllä oleva voisi olla yksi vaihtoehto sellaiseksi. Tiedetoimittaja Ulla Järvi paitsi kirjoittaa, myös puhuu vetävästi.

Tämän jutun ensimmäinen lause on faktaa ja kuvaa Suomen Tiedetoimittajien liiton  innostunutta asennetta työhönsä ja elämäänsä, mutta myös yhteiselämän alkua hänen puolisonsa kanssa. Tapaamme Ullan hänen työhuoneellaan Salossa Nokian entisissä toimitiloissa.

Ulla Järvi työskentelee vastuullisen journalismin puolesta klikkiotsikoiden ja valeuutisten maailmassa. Tiedetoimittaja on järjen ääni, mutta tunteillakin on osansa, kun puhutaan vaikkapa sairauksia parantavista tutkimustuloksista ja uusista hoitomenetelmistä. Niissä kysymys on usein elämästä ja kuolemasta.

Tiedetoimittaja on järjen ääni, mutta tunteillakin on työssä osansa.

Onko sana hybridivaikuttaminen sinulle tuttu? Ulla Järvi törmää työssään siihen jatkuvasti. Kun Järvi aloitti uraansa toimittajana 40 vuotta sitten, ajatus siitä, että Venäjän valtionmedia välittäisi tavallisille suomalaisille rokotteiden vastaisia viestejä sosiaalisessa mediassa oli lähinnä scifiä. Nyt se on toimittajan työssä arkea.

Sosiaalisessa mediassa liukkaasti liikkuvien trollien tavoitteena on ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan. Toimittaja välittää lukijoille tietoa, vaikka jatkuvasti leviävät toinen toistaan oudommat salaliittoteoriat yrittävät tehdä sen välillä vaikeaksi.

Nyt jos koskaan tarvitaan tiedetoimittajia, jotka kertovat tieteen uusimmista saavutuksista ja tutkijoiden työstä ymmärrettävästi ihmisille.

Ulla on keskisuomalaisen pienviljelijäperheen ensimmäinen ylioppilas.

Ulla Järvi, 59, ei nuorena opiskelijana haaveillut tutkijan urasta tai työstä tieteen parissa. Hän on keskisuomalaisen pienviljelijäperheen ensimmäinen ylioppilas ja opiskeli toimittajaksi Tampereen yliopistossa. Lopputyön tarkistanut professori totesi nuorelle naiselle suorasanaisesti, että hänen ei kannata suunnitella uraa yliopistossa. Se ei Ullaa haitannut, sillä hänhän halusi nimenomaan toimittajaksi.

Vuonna 1986 Järvi sai pestin Salon Seudun Sanomista. Kun terveystoimittajana työskennellyt kollega lähti äitiyslomalle, Ulla ilmoitti kiinnostuksensa tehtävään.

– Paikka ei silloin toimituksessa muita kiinnostanutkaan.

Terveyteen liittyviin asioihin perehtyminen oli ja on edelleen Ullalle mieluista. Terveystoimittajan työ kattaa monenlaisia aiheita – ihmisen koko elämän kirjon syntymästä kuolemaan. Jutuilla on usein konkreettisesti vaikutusta ihmisten arkeen, siihen miten he suhtautuvat omaan sairauteensa ja tulevaisuuteensa.

Toimittaja kirjoitti ensimmäisen tietokirjansa keskenmenon kokeneista naisista.

Vastoin professorin ennustuksia ja omiakin suunnitelmiaan Ulla jatkoi 2000-luvulla opiskelua Jyväskylän yliopistossa ja väitteli tohtoriksi. Ulla on myös ahkera tietokirjailija, joka on uskaltanut tarttua vaiettuihin aiheisiin.

 

Vertaistukea hänen kirjoistaan ovat saaneet muun muassa keskenmenon kokeneet naiset ja vaihdevuosia elävät keski-ikäiset. Viimeksi mainittu on nimeltään Hilmapäivät ja sen hän teki yhdessä Riitta Väisäsen ja tämän siskon Lea Gesellen kanssa.

Media-alan ilmiöihin pureutuvia teoksia hän on kirjoittanut useampia. Parhaillaan kustantamossa on on Armoton media, jonka pontimena oli Turun Sanomien vuonna 2016 julkaisema juttusarja Turun kaupungin psykiatrisen osaston vanhustenhoidon laiminlyönneistä. Kirjailija pohtii median toimintatapoja, kun henkilö tai yhteisö joutuu erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Sitä varten hän on haastatellut jutun eri osapuolia – niin ylilääkäriä, toimittajaa kuin päätoimittajaakin.

Tiedetoimittaja toimii siltana tiedemaailman ja lukijoiden välillä. Korona-aikana tieteen – erityisesti lääketieteen – arvostus on kasvanut. Sitä ei välttämättä huomaa, jos omassa somekuplassa on paljon vaikkapa rokotekriittisiä päivityksiä. Puheet median salaliitoista ja siitä, että toimittajat pimittävät tietoja, huolestuttavat tiedetoimittajien ja journalistien työtä läheltä seuraavaa pääsihteeriä.

Ullan aloittaessa uraansa sanomalehden toimittajana paikallislehti Korpilahdessa hänelle ja kollegoille oli itsestään selvää, että he ovat työssään pienen ihmisen puolella. Näin ajattelivat myös lukijat.

– Ennen toimittajien ei tarvinnut selitellä ja puolustella työtään sosiaalisessa mediassa, Ulla sanoo ja painottaa, että toimittajat tekevät edelleen juttuja tavallisille ihmisille. Eli sille porukalle, johon he itsekin kuuluvat.

Toimittajan työkalupakissa tärkeimpiä olivat Ullan opiskeluaikoina kysymykset mitä, missä, milloin, miksi ja kuka ja sitä ne ovat edelleen. Toimittaja hakee vastauksia voidakseen kertoa, mitä oikeasti tapahtuu.

Vastuullinen media kirjoittaa Ullan mukaan rokotteiden tehosta ja vaikutuksista, mutta ei pimitä myöskään tietoa rokotteiden aiheuttamista sivuvaikutuksista ja haitoista.

Ulla on itse rokotekriittisen äidin lapsi.

Ulla, hänen puolisonsa ja poikansa sairastivat koronan keväällä 2020. He paranivat taudista, mutta korona on jättänyt jälkensä. Ullalta lähti hiuksia, puoliso on kärsinyt väsymyskohtauksista ja poika oli lähes vuoden vailla maku- ja hajuaistia.

Hän kertoo olevansa itse rokotekriittisen äidin lapsi, joka ei saanut lapsena kaikkia rokotuksia niiden aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi. Siksi hän ymmärtää ihmisiä, jotka suhtautuvat rokotuksiin kriittisesti, mutta hän toivoo ihmisten silti perehtyvän tutkittuun tietoon, jota on runsaasti saatavilla. Koronan torjunnassa rokotteiden hyödyt ovat kiistattomia.

Tiedetoimittaja jos kuka osaa kyseenalaistaa. Uusia hoitoja ja menetelmiä tulee markkinoille jatkuvasti. Osa niistä on tiedetoimittajan mukaan täysin huuhaata vailla tarkempaa tutkimustietoa.

Mielenrauha ja yöuni menivät, mutta päällimmäisenä hänen arjessaan on työnilo.

– On tärkeää osata erottaa mielipide ja tutkittu tieto toisistaan.

Ulla on istunut itsekin suorassa tv-lähetyksessä keskustelemassa kiistainalaisista terveyteen liittyvistä ilmiöistä. Tästä hyvästä hän joutui sosiaalisessa mediassa omaa kantaansa tiukasti puolustavan ryhmän maalitauluksi ja kiusaamisen kohteeksi. Mielenrauha ja yöunet menivät, mutta silti Ulla sanoo, että päällimmäisenä hänen arjessaan on kuitenkin työnilo. Etuoikeus kertoa tieteen merkityksestä ja uusimmista saavutuksista.

– Terveystoimittajan pitää seisoa jalat maassa toiveikkaan yleisön ja tutkijoiden välissä eikä luoda itse hypeä tai lähteä mukaan tutkijoiden hehkutukseen. On osattava kertoa, miksi tutkimustulos on tärkeä.

Ulla on Vuoden tiedetoimittaja 2014. Lääkäriseura Duodecim myönsi hänelle tiedottajapalkinnon vuonna 2018.

Lääkärien ja journalistien mielestä Ulla on onnistunut tehtävässään hyvin, sillä hän on saanut molemmilta ammattikunnilta tunnustusta. Vuonna 2014 hänet valittiin Vuoden tiedetoimittajaksi. Lääkäriseura Duodecim myönsi Ullalle tiedottajapalkinnon vuonna 2018.

Ulla tekee selväksi, että terveystoimittajana hän ei ole lääke- eikä hoitotieteilijä, vaikka hänen pitää tietää kirjoittamastaan asiasta. Mediassa jotkut tieteenalat ja tutkijat saavat toisinaan nostetta ja toimittajat saattavat kysyä suosituilta ja sanavalmiilta tutkijoilta milloin mistäkin asiasta. Tämä on Ullan mielestä hieman harmillista, sillä eihän kukaan voi olla kaikkien alojen asiantuntija.

Oivaltava kokemus tiedeviestinnän merkityksestä tapahtui hänelle uran alussa, kun hän oli tekemässä juttua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokouksesta. Toimittajille esiteltiin uutta ja mullistavaa biolasin käyttöä leikkauksissa. Nuori toimittaja vaikuttui ja kysyi, eikö tuo sama pitäisi esittää myös päättäjille, joilla oli talousarviokokous. Hehän päättävät terveydenhuollon rahoituksesta, mutta istuvat vain numerosulkeisissa.

Rakastan elämyksiä, ihmisiä ja matkustamista.

 

Jos tässä jutussa olisi ääni mukana, se ääni olisi punnittua ja painavaa puhetta, mutta myös hykerryttävää naurua. Ullalla on kyky kertoa asioita ja tarinoita mukaansatempaavasti, ja hän sanoo rakastavansa elämyksiä, ihmisiä ja matkustamista. Nämä kaikki kolme asiaa yhdistyvät usein tiedetoimittajien tapaamisissa.

Työ on vienyt Ullaa moniin maihin ja maanosiin ja hän on saanut kokea ihmeellisiä ja hämmästyttäviä asioita.

– Australiassa tarkkailimme tähtitaivaan alla ”väärinpäin” olevaa linnunrataa. Yhdysvalloissa Berkeleyn yliopiston aivotutkija nosti pahvilaatikosta esiin palasen Albert Einsteinin aivoista. Venetsiassa kongressiväelle tarjottiin liput oopperaan, ja kesken kaiken lavalle tuotiin sokea mies. Kuulostelimme sivuparvelta, että tuttu ääni. Ja oli se – maailmankuulu laulaja Andrea Bocelli, Ulla muistelee kiitollisena kokemuksiaan.

Lööppiainesta löytyy tiedetoimittajien Pietarin matkasta, sillä kukapa uskoisi, miten yllättävästä aiheesta tieteeseen vihkiytyneet toimittajat keskustelevat illallispöydässä.

– Siellä punaisten plyysiverhojen keskellä aloimme puhua yhtäkkiä horoskoopeista. Jokainen tiesi oman merkkinsä, Ulla nauraa.

Palataan vielä jutun alkuun ja siihen potentiaaliseen klikkiotsikkoon. Ullan ja hänen miehensä yhteinen taival taitaa olla tähtiin kirjoitettu. Ulla tapasi toimittaja-aviomiehensä Asko Lehtosen työpaikallaan Salon Seudun Sanomissa ja he muuttivat sen kummemmin seurustelematta yhteen.

– Meidän perhe taitaa olla tällaista ensitreffit alttarilla -porukkaa, hän nauraa.

Ullan Järven kirjoituksia ja kolumneja voi lukea täältä .

Lue lisää käynnistämme Ulla Järven luona täältä

© Perjantaijuttu - All rights reserved. - Tietosuojaseloste - Toteutus: Mainostoimisto Ilmiö