Jazz ei ole lempimusiikkiani, mutta hyvässä seurassa ja tunnelmassa siitä on löydettävissä uusia ulottuvuuksia.
Jotenkin näin kuvaili Jazzkukko-festivaaliin hurahtanut kävijä tapahtuman antia taannoin Facebookissa. Tämä kommentti kuvailee osuvasti monien muidenkin ajatuksia jazz-musiikista. Sitä pidetään usein vaikeasti lähestyttävänä ja liian monimutkaisena. Kun näkee ja kuulee muusikot paikan päällä keikalla tai konsertissa livenä, jazzin imuun on helpompi sujahtaa kuin kotona kuunnellessa.
Laitilalaislähtöinen kitaristi Kari Antila on onnistunut murtamaan entisessä kotikaupungissaan jazziin liittyviä ennakkoluuloja. Karin ja hänen kollegoidensa live-konserteissa toreilla, kahviloissa, vanhainkodissa ja päiväkodissa hän on saanut kaikenikäisten kuulijoiden jalat vispaamaan musiikin tahtiin.
Kari Antilan perustama pieni ja pippurinen Jazzkukko -festivaali jakaa heinäkuussa jazzin ja rytmimusiikin iloa usean päivän ajan. Tarjolla on hyväntuulista meininkiä. Pääosassa on musiikkki, svengi, rytmi ja ilo. Sitä tarvitaan erityisesti nyt, kun kaikenlaista ankeaa on viime aikoina rymistellyt arkeemme.
Jazzkukko on matka mielenkiintoisiin, koskettaviin ja elämyksellisiin äänimaisemiin.
On huikeaa nähdä, kuinka jazzin ammattilaiset inspiroituvat toistensa soitosta. He elävät hetkessä ja sulautuvat osaksi musiikkia ja instrumentteja. Energia tarttuu ja kuulija voi heittäytyä tunnelmaan. Jazzkukko on matka mielenkiintoisiin, koskettaviin ja elämyksellisiin äänimaisemiin.
Ammatti, intohimo ja elämäntapa. Tätä kaikkea jazz merkitsee Kari Antilalle. Tänä vuonna Jazzkukon taiteellinen johtaja polkaisi vauhtiin liveklubi-toiminnan Vakka-Suomessa. Konsertteja on ollut jo Uudessakaupungissa, Laitilassa ja Taivassalossa ja lisää on tulossa.
Tänään perjantaina tämän jutun julkaisupäivänä liveklubilla Laitilan opistotalossa voi nauttia Maja Mannilan musiikista. Jos hyvin käy, siellä voi kuulla hänen upean tulkintansa Whitney Houstonin kappaleesta Saving all my love for you.
Jazz ei rajoitu vain johonkin tiettyyn muottiin, vaan genrejä on moneen lähtöön. Sellaiset klassikot kuin vaikkapa Summertime, What a wonderful world tai Fly me to the moon ovat tuttuja useimmille ja niitä on kuultu erilaisina, upeina versioina useamman artistin esityksissä Jazzkukon lavalla.
Antilan missiona on saada tapahtumassa kävijöitä myös uudemman jazzmusiikin pariin. Hän itse paitsi soittaa myös säveltää uutta musiikkia.
Oma kiinnostukseni jazzmusiikkiin heräsi parikymppisenä Pori Jazz festivaaleilla. Työskentelin 1980-luvun puolivälissä Huittisissa ilmestyvän Lauttakylä-lehden toimittajana. Sain tehtäväkseni haastatella nuorta huittislaista saksofonistia Jukka Perkoa, joka oli tehnyt läpimurtonsa teini-ikäisenä Pori Jazz-festivaalissa.
Pienen maalaiskylän poika oli tehnyt sensaatiomaisen keikan ja saanut kutsun maailmankuulun jazzmuusikon Dizzy Gillespien kiertueelle. Ajelin perheen kotiin rehevien viljapeltojen välissä kulkevaa pikkutietä pitkin. Vihdoin vastaan tuli maalaistalo, kurvasin auton sen pihalle ja astuin ulos.
Kontrasti musiikin ja maalaismaiseman välillä oli järisyttävän kiehtova.
Seisoin elokuun mystisessä ilta-auringossa keskellä perisuomalaista maalaismaisemaa. Yläkerran avonaisesta ikkunasta kantautuva musiikki hyväili korviani kuin pehmeä sametti. Saksofonin käheä sointi tempaisi minut New Yorkin savuisiin klubeihin ja jämähdin hetkeksi niille sijoilleni. Kontrasti musiikin ja maiseman välillä oli järisyttävä, mutta ah, niin kiehtova!
Jukka Perkon ura urkeni Gillespien kiertueen jälkeen tavalla, johon harva suomalainen muusikko on kyennyt. Kotialbumissani on mustavalkoinen kuva, jossa Perko soittaa silloisen kotimme portailla saksofonia. En tarkalleen muista, miten ja miksi hän oli vieraanamme, mutta johonkin työkavereiden illanviettoon se liittyi.
Ilokseni tämä loistava saksofonisti on Avara-trionsa kanssa tänä vuonna yksi yksi Jazzkukon esiintyjistä perjantaina 22. heinäkuuta. Esiintymispaikkana on Laitilan Pyhän Mikaelin kirkko.
Jazzlegenda Charlie Parkerista jo lapsena inspiroitunut muusikko innostui aikuisena suomalaisesta musiikista. Hän on levyttänyt muun muassa suomalaisia virsiä, rakastettua laulajaa Olavi Virtaa sekä Uuno Kailaan runoihin pohjautuvaa musiikkia.
Laitilan konsertin esittely Jazzkukon verkkosivuilla vaikuttaa lupaavalta: Musiikin kauneutta ja totuutta etsiessään miehet päätyvät soitossaan toisinaan maisemiin, joihin löytää vain eksymällä. Hurjimmankin versioinnin ulottumattomiin jää silti aina ydin – pyhä – joka ei taivu tulkintoihin.
Nelipäiväisen festivaalin esiintyjäkaarti on alansa huippuja, mutta se antaa tilaa myös harrastajille.
Vuosittain järjestettävän jazzleirin osallistujat pääsevät ammattimuusikoiden oppiin ja leiriläiset esiintyvät Laitilan iltatorilla festivaaliviikon torstaina.
Jazzleiriläiset pääsevät huippuammattilaisten oppiin.
Palataanpa vielä tämän Perjantaijutun otsikkoon. Väitän siinä, että Laitilassa on Suomen svengaavin ja sympaattisin festivaali. Jonkun mielestä siinä voi olla liikaa superlatiiveja; eihän asiaa ole tutkittu ja tieteellisesti todistettu.
Joka vuosi Jazzkukon konsertteihin osallistuneena tiedän, että moni on kanssani täysin samaa mieltä – niin muusikot kuin kuulijat ovat ihastelleet tapahtuman viehättävää tunnelmaa.
Viime vuonna tehty Jazzkukko ry:n nettikysely vahvistaa omia fiiliksiäni. Sitä kuvailtiin raikkaaksi ja moderniksi musiikkitapahtumaksi. Kehitysehdotuksia järjestäjille tuli ja yksi niistä on jo toteutunut: Jazzkukon toiminta laajentui liveklubien ansiosta ympärivuotiseksi.
Ihmisen kokoisessa festivaalissa tunnelma on rento.
Ihmisen kokoisessa festivaalissa tunnelma on mukavalla tavalla rento ja aito. Kirkkopuiston pääkonsertissa voi istuskella omassa rauhassa puun alla musiikkia kuunnellen tai lähteä lavan edustalle jammailemaan. Siellä voi tavata ihmisiä ja pysähtyä juttelemaan niin, että kuulee, mitä toisella on sanottavaa.
Ruoka- ja juomapalvelu pelaa ja vessajonotkin ovat Jazzkukossa inhimillisen pituisia. Toivottavasti Laitilan ainoa musiikkifestivaali menestyy jatkossakin ja saa lisää kävijöitä, mutta ei muutu koskaan massatapahtumaksi.
Festivaalin erikoisuus on, että pääkonsertissa voi kuunnella muiden instrumenttien ohella myös kirkon kelloja. Ainakin kerran muistan kuulleeni Jazzkukossa, kun ehtookellot soivat kodikkaasti esiintyjien ollessa tauolla.
Lisäys juttuun 21.kesäkuuta 2022:
Kari Antila tuli valituksi kaikkien aikojen Kukkojen kukoksi Laitilan Munamarkkinoiden 50-vuotisjuhlien kansalaisäänestyksessä 18.6.2022.
Ensimmäisten onnittelijoiden joukossa oli Laitilan kotiseutuneuvos Jukka Vehmas.
Jazzkukon Live-klubi perjantaina 17.6. klo 19 Laitilan Opistotalolla. Jazz- ja soul-laulaja Maja Mannila nousee lavalle trionsa kanssa. Hänen upeaa ääntään saatiin kuulla viime vuonna myös Jazzkukon pääkonsertissa.
Jazzkukko -festivaali järjestetään Laitilassa 20.-24.7.2022. Voit lukea tapahtumasta tarkemmin täältä: http://www.jazzkukko.fi/ sekä Jazzkukon Facebook-sivuilta.
Jutun kuvat on ottanut Olli Sulin ja Eija Eskola-Buri.
