Ringettekaukaloista Ruissalon idylliin

Olen katsellut vaaleanpunaista pitsihuvilaa satoja kertoja, kun olemme purjehtineet sen ohi veneellämme. Väylän varrella sijaitsevat Ruissalon ja Hirvensalon talokaunottaret ruokkivat uteliaisuutta ja mielikuvitusta: mietin, millaista olisi asua meren rannalla vanhassa talossa, keskellä luontoa, mutta kuitenkin vain muutaman kilometrin päässä Turun kauppatorista.

Istutaanko huvilassa pimenevinä lokakuun iltoina vanhoissa korituoleissa lueskelemassa romaaneja? Seurataanko suurista ikkunoista kesäisin talon ohi lipuvia purjeveneitä ja risteilyaluksia? Tuntuuko huvilaelämä siellä yhtä pysähtyneen raukealta kuin Tšehovin novelleissa ja näytelmissä?

Vihdoin Perjantaijutun ja Pirkon ansiosta pääsin kurkistamaan, millaista elämää yhdessä Ruissalon huvilassa vietetään. Pääsimme kyläilemään Susanna Raittisen perheen kotiin. Istuimme toukokuisena perjantaina huvilan puutarhassa. Aurinko paistoi, vesi kimmelsi ja käki kukkui.

Aika sai hetkeksi uuden ulottuvuuden, mutta minkäänlaista pysähtyneisyyttä ei huvilan liepeillä ollut aistittavissa. Päinvastoin ilmassa oli tekemisen meininkiä, kun Susanna kertoi vanhan rakennuksen kunnostamisesta. Susanna on puolisonsa Markon kanssa elänyt talossa 11 vuotta.

Lateksimaalilla on saatu paljon pahaa aikaan.

Toisin kuin tositelkkarissa tämä remppa ei toteudu heti, tässä ja nyt -periaatteella, vaan askel kerrallaan. Oli upeaa kuulla Susannan asumisen filosofiaa: kaikkea ei tarvitse saada kerralla valmiiksi, jokainen sukupolvi jatkaa edellisen työtä. Jos ja kun virheitä on tehty, ne pitää korjata eikä tehdä väliaikaisia ratkaisuja niiden peittämiseksi. Lateksimaalilla on saatu paljon pahaa aikaan vanhoissa taloissa.

Vaaleanpunaista pitsihuvilaa kohtasi onni, kun se sai Raittisista toimeliaat ja talon historiaa arvostavat asukkaat. He eivät ajattele vain tätä hetkeä, vaan myös rakennuksen tulevaisuutta.

Joskus ihmisten on vaikea uskoa, että noissa vanhoissa taloissa oikeasti asutaan ja vieläpä ympäri vuoden. Ainakin turistit saattavat erehtyä luulemaan, että puuhuvilat ovat kulisseja tai museoita. Näin taisi ajatella myös eräs Ruisrockin aitausta vahtinut järjestysmies. Tapahtuma järjestetään Ruissalon kansanpuistossa eli noin kivenheiton päässä Raittisten kodista.

Järjestysmies ei uskonut, että festivaalivieraana ollut Raittisten perheen jälkikasvu todella asui rantabulevardin varrella ja niinpä ruissalolainen festarikävijä passitettiin kotimatkalle kiertotien kautta.

Paitsi työstään Susanna ehti kertoa vierailumme aikana jotakin myös hänen lapsuudestaan, nuoruudestaan ja harrastuksistaan. Yksi tärkeistä asioista hänen elämässään on perheen ja työn lisäksi ollut ringette ja sen mukana tulleet ystävyyssuhteet.

Susanna oli mukana legendaarisessa Rinty-joukkueessa

Hän oli mukana legendaarisessa laitilalaisessa Rinty-joukkueessa, joka voitti 1980-luvun alkupuolella Suomen mestaruuden ja oli lajin uranuurtajia koko Suomessa. Edesmenneen opettajan ja jääurheilumies Kari Varjanteen keräämä porukka on pitänyt yhtä näihin päiviin, vaikka ei ole lajia enää vuosikymmeniin harrastanut.

© Perjantaijuttu - All rights reserved. - Tietosuojaseloste - Toteutus: Mainostoimisto Ilmiö