Innostutko Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvista? Saako Harrison Fordin esittämä legendaarinen Indiana Jones sisäisen arkeologisi syttymään?
Ajatteletko koskaan, millaista olisi elää esivanhempiesi aikaan? Mietitkö Euroopan ja maailmanhistorian suuria myllerryksiä – uskonpuhdistuksia, sotia ja ristiretkiä – jotka vaikuttavat edelleen arkeemme 2020-luvulla.
Jos historia ja esihistoria kutkuttaa, ei tarvitse matkata Roomaan tai Ateenaan, sillä mielenkiintoisia kohteita löytyy Suomestakin.
Lukkalanmäki saattaa avata uusia lukuja koko Suomen tarinaan.
Sana sensaatio kalskahtaa huomiohakuiselta, mutta päätin siitä huolimatta käyttää sitä tämän Perjantaijutun otsikossa. Sillä tosiasia on, että Laitilan Lukkalanmäki saattaa avata uusia lukuja paitsi paikalliseen historiankirjoitukseen myös koko Suomen tarinaan.
Perjantaijutun aihe löytyi siis tällä kertaa maan alta, Laitilasta, Kodjalan Lukkalanmäeltä. Siellä tehtiin toukokuussa arkeologisia tutkimuksia, joiden tarkoitus on todistaa keskiaikaisen kirkon olemassaolo. Läpimurto on lähellä, mutta vielä pitää odottaa pari kuukautta tutkimusten tulosten valmistumista.
Kaikki alkoi kolmen kaveruksen tapaamisesta.
Kaikki alkoi kolmen kaveruksen, Timo Rantasen, Reijo Vuorisen ja Matti Rauvolan tapaamisessa Lokalahdella vuonna 2016. Rantanen kutsuu sitä kuuden tunnin maailmanparannusistunnoksi.
Keskustelu lainehti siellä ja täällä, ajankohtaisissa ja menneissä aiheissa. Sen päätteeksi Rauvola tokaisi: Korilan kirkost kyl puhuta, mut kukka ei tiär siit mittä. Sitten hän hyppäsi autoonsa ja lähti ajelemaan Laitilaan. Asiasta ei puhuttu, mutta jo seuraavalla viikolla me molemmat hullut lähdimme kaivelemaan tietoa aiheesta, Rantanen kertoo.
Tietoa ei ollut helposti saatavilla, sillä kirkko on tähänastisten tiedon mukaan poistettu käytöstä jo 1500-luvulla, jolloin Kalannin Männäisille rakennettiin uusi ja isompi kirkko.
Mystinen kirkko kummitteli Kodjalassa lapsuutensa viettäneen Timo Rantasen mielessä. Se askarrutti häntä päivisin ja valvotti öisin. Toimittajan työstä eläkkeelle jäänyt mies päätti ryhtyä selvittämään asiaan todenteolla. Hän otti yhteyttä arkeologian ja kirkkotutkimuksen ammattilaisiin ja sai sanojensa mukaan aina ystävällisen vastaanoton.
Rantanen mainitsee muun muassa professorit Kaarlo Arffmanin ja Visa Immosen, keskiajan tutkijan Markus Hiekkasen ja kirjailija Kaari Utrion. Tutkimus on edennyt myötätuulessa. Asian ympärille syntyi Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki -niminen yhdistys, joka päivittää uutisia aiheesta muun muassa Facebook-sivuillaan.
Yksi yhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia siitä, että tähänastiset tutkimukset ovat saaneet rahoitusta. Ilman hankkeelle myötämielisen yksityisen rahoittajan tukea koko tutkimus olisi saattanut olla vaakalaudalla. Tänä keväänä vihreää valoa tutkimuksille ovat osoittaneet myös Uudenkaupungin suomalaisen seuran säätiö ja Hiekan säätiö.
Todellinen lottovoitto hankkeelle oli arkeologi Jussi Kinnusen saaminen kenttätöihin. Hänellä on hallussaan nykyaikaiset tutkimusmetodit. Toukokuun puolivälissä hän tutki aluetta magnetometrillä, joka tunnistaa maan alle jääneet hirsien ja tolppien jäänteet. ”Ihan mahtivehje. Jokaisen arkeologian harrastajan märkä uni”, kuvailee Kinnunen Englannista kotoisin olevaa laitetta.
Arkeologin käytössä on ollut myös maatutka ja drone, jolla hän on tehnyt ilmatähystyksiä. Tutkimusta on edistetty lisäksi perinteisin menetelmin. Yhdistyksessä aktiivisesti mukana oleva kotiseutuneuvos Jukka Vehmas raivasi ja kaivoi Kinnusen kanssa toukokuun alussa esiin Lukkalanmäen pihapiirin lähellä olevan muinaisen aidan kiviperustuksen.
Mitä Kodjalan kirkosta sitten tiedetään ennen kuin tehtyjen tutkimusten tulokset valmistuvat? Mikael Agricola mainitsee Kodjalan Suomen kirkkokuntain luettelossa vuonna 1540 ja 1541. Kaikkien pyhien miesten kirkon rakennusajaksi on veikkailtu 1230-lukua. Mitään varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole, sillä arkeologisia tutkimuksia kirkosta ei ole ennen vuoden 2021 syksyä ja 2022 kevättä tehty.
Jos hyvin käy, Laitilasta saattaa tulla Turun Ristimäen kaltainen arkeologinen aikakapseli. Vahvoja todisteita historiallisista kerrostumista on jo olemassa. Itselleni sekä Laitilan Kodjala että Turun Ristimäki ovat läheisiä seutuja, mutta enpä olisi arvannut niissä kulkiessani, miten merkityksellisiä paikkoja ne ovat olleet jo keskiajalla.
Aurajoen varrella sijaitseva Ristimäki tuli minulle tutuksi, kun kävin siellä ensimmäiset kaksi vuotta koulua. Nykyään se tunnetaan – vuonna 2010 alkaneiden laajojen tutkimusten jälkeen – maamme vanhimman kirkkorakennuksen paikkana.
Ristimäen koulu puolestaan on saanut julkisuutta Suomen kauneimpana kotina, jonka tittelin se sai viime syksynä MTV3:n yleisöäänestyksessä. Se elää nyt uutta aikakautta samoin kuin 1700-luvulla rakennettu talokaunotar Lukkalanmäellä.
Sotilasvirkatalona pitkään palvellut talo on rakennushistoriallinen helmi. Se on ollut saman suvun hallussa jo viiden sukupolven ajan. Talovanhuksen tulevaisuus oli turvattu pitkälle eteenpäin, kun Kerttu-Kaarina Lukkala päätti kunnostaa lapsuudenkotinsa eläkepäivillään.
Kerttu-Kaarinalle kotitalon pihapiiriin liittyvät mysteerit tulivat tutuksi jo lapsena. Maan alta paljastui ihmisen luuranko, kun hänen isänsä hautasi perheen bernhardilaiskoiran.
Lähistöllä sijaitseva Kalmanloukas puolestaan on paikka, jossa sijaitsee rautakautisia hautoja. Niin ja onhan siellä myös muinaisen kirkon vanha viinikellari. Kerttu-Kaarina ei kuitenkaan pikkutyttönä vanhoilla asioilla päätään vaivannut, vaan piti ihan tavallisena asiana, että moisia merkillisiä asioita löytyy jokaisen pihalta.
Timo Rantanen puolestaan muistaa lapsuudestaan kallioihin kiinnitettyjä vanhoja veneen kiinnityspaikkoja. Niitä ei ole tosin mihinkään dokumentoitu, mutta hyvin todennäköisesti ne ovat muutakin kuin lapsen mielikuvitusta. Lukkalanmäki on nimittäin sijainnut aikoinaan muinaisen merenlahden, Ruotjärven rannalla ja koko Kodjalan kylä on ollut muinoin saari.
Arkeologiset tutkimukset saavat todellakin mielikuvituksen lentoon. Jussi Kinnunenkin myöntää, että hänen leipälajinsa innoittaa pohtimaan menneitä aikoja ja sukupolvia. Tutkijana hän tosin tietää, mikä on mahdollista, mikä ei. ”Mutta vaikka minulla onkin hyvä mielikuvitus, pidän kyllä visusti sen erossa näistä tutkimushommista”, hän naurahtaa. Tiede perustuu faktaan, ei olettamuksiin.
Tämän jutun ilmestyessä Kinnunen on jo käynyt magnetometrin tuottamien dokumenttien kimppuun. Kun maan alta paljastuneet puut, luut, hiilet ja mahdolliset muut löydöt on analysoitu, Kodjalan kirkko voidaan ajoittaa oikeaan paikkaan ja myöhemmin myös oikealle vuosituhannelle. Sitten edessä on jälleen koekuvauksia ja toivon mukaan sen jälkeen arkeologiset kaivaukset voivat alkaa.
Kinnusen tutkimuksen tulokset valmistuvat elokuussa ja silloin aiheesta järjestetään Laitilassa myös seminaari. Lukkalanmäki on yksityisaluetta eikä sitä kannata ottaa ainakaan vielä kesäretken kohteeksi, mutta kenties tulevaisuudessa se on mahdollista.
Jutussa lähteenä käytetty Laitilan kylien varhaisvaiheet verkkojulkaisua (Laitilan oppaat ry 2006).
