Lapskoussi on raumalainen perinneruoka. Samankaltaisia reseptejä on toki muualtakin, mutta Raumalla lapskoussia, sekasotkua, pidetään merimiesten suosimana ja maihin tuomana.
Lapskoussireseptejä on paljon, mutta perusainekset ovat liha ja juurekset ja perusidea se, että kaikkea kypsytetään ja haudutetaan pitkään niin, että lopputuloksena on sose, jossa liha erottuu riivittynä vaan ei leikattuna.
Monissa lapskoussiohjeissa lihan määrä tuntuu suurelta. Esimerkiksi ohjeessa, jossa ruokaan käytetään 4,5 kiloa juureksia, lihaa tulee 2 kiloa.
Vähemmästäkin lihasta syntyy varmasti hyvää ja varsinkin halvempaa ruokaa. Jos nyt ryhtyisin lapskoussin tekoon, voisin tehdä sen niin, että ruskistaisin noin 500 grammaa porsaan- tai naudanlihakuutioita, laittaisin ne uunipataan ja lisäisin joukkoon kymmenen kuutioitua perunaa, kaksi porkkanaa, yhden sipulin ja lihalientä. Pippuriakin laittaisin, rouhittua mustapippuria tai cayennepippuria. Sitten työntäisin padan uuniin ja laittaisin kannen päälle. Uuni saisi olla ensin vaikka 200-asteinen ja ehkä kolmen vartin päästä 100-asteinen. Kahden, jopa kolmen tunnin päästä katsoisin, mitä sain aikaan. Siinä vaiheessa juurekset ovat soseena tai ainakin soseutuvat, kun padan sisältöä sekoittaa. Lihat ovat edelleen kuutioina, mutta jos niistä haluaa riivittyjä, niin sitten vaan riipimään.
Tämä olisi minun tapani tehdä lapskoussia, mutta tapoja on useita.
Lapskoussin mausteiksi käyvät myös laakerinlehti, meirami ja persilja. Lautasella ruoan päälle kaadetaan perinteisesti vielä voisulaa, mutta sen jättäisin väliin, samoin lantun, jota usein käytetään.
Lapskoussi on yksi esimerkki helposta pataruoasta. Pata on mainio astia, sillä laittaapa sinne melkein mitä tahansa, siitä tulee hyvää kun aikansa hauduttaa.
Nyt, kun sähkön hinta on korkea, sähköuunia ei tee mieli käyttää. Jos kotona on puilla lämpiävä uuni tai kakluuni, sitä kannattaa ilman muuta käyttää hyödyksi. Kaakeliuunin tai muun takan hiilloksella voi mainiosti kypsyttää ruokaa tulenkestävässä astiassa. Jos onnistuu saamaan haltuunsa metallisen kolmijalan, se on mitä parhain apu kun laittaa astian hiillokselle.
Tarinan meidän Vanhan Rauman retkestämme voit lukea täältä.
