Kesäloma: Enemmän joutilaisuutta ja hetkessä elämistä – vähemmän kännykän hiplaamista

  • Perjantaijutun toimitus ei ryhdy kesällä totaaliseen somepaastoon, eihän aivotutkijakaan sellaista suosittele. Puhelimen ruudun hiplaamiseen käytettävää aikaa aiomme kuitenkin vähentää ja heittäytyä sen sijaan hetken mielijohteisiin. Kesään pitää mahtua joutilaita päiviä, jolloin voi antaa ajatusten virrata omaan tahtiin.

Pari viikkoa sitten Perjantaijutun suurena strategiapäivänä päätimme Pirkon kanssa tehdä merkittävän investoinnin. Aiomme pitää juhannuksesta lähtien kesäloman, joka jatkuu elokuun alkuun asti. Olemme varmoja siitä, että tämä sijoitus kasvattaa pääomaamme merkittävästi.

 

 

Hurahdamme kirjojen maailmaan, puuhailemme puutarhassa, kuljemme meren rannoilla, lähdemme hetken päähänpistosta retkelle, ihailemme luonnonkukkia ja teemme asioita, jotka meitä sattuvat huvittamaan.

Pakkoa ei ole mihinkään ja lomalla voi harrastaa vaikka vain joutenoloa. Se kuulostaa jo sanana aika omituiselta tässä nopeaa toimintaa ja suorituksia suosivassa maailmassa.

Pidämme huolta koneiden akkujen lataamisesta, mutta omien aivojemme hyvinvoinnin jätämme hunningolle.

 

Monien tutkimusten valossa joutilaisuus voi kuitenkin parhaimmillaan toimia ihmiselle suorastaan voimavarana. Kyllähän me jokainen osaamme satavarmasti pitää huolta kaikenlaisten sähkölaitteiden akkujen lataamisesta, mutta omien aivojemme hyvinvoinnista huolehtiminen jää hunningolle.

Selailin tätä klassista Lomalle lompsis -juttua varten hieman asiantuntijoiden lausuntoja siitä, mitä lomalla kannattaa tehdä ja jättää tekemättä, jos haluaa palata reippaana sorvin ääreen.

Sydämen terveyteen paneutuvalla Sydän.fi -sivustolla julkaistussa jutussa muistutetaan viisaasti, että keho ja mieli elpyvät, kun maltamme olla tekemättä mitään. Tätä kannattaa kokeilla. Riippukeinussa pilvien liikkeitä tuijotellessa voi tavoittaa jopa jotain uutta ja merkityksellistä.

 

 

Itselleni loma on merkinnyt useimmiten paluuta luontoon, ulkoilmaelämää, yhdessäoloa perheen kanssa ja aikaa ajatuksille. Lomalla ovat syntyneet parhaat ideat, joista aina jokunen on toteutunut niin kotona kuin työelämässäkin.

Joutilaisuus liittyy myös läsnäolon taitoon. En ole siinä mestari, mutta jotain olen hetkessä elämisestä kuudenkympin lähestyessä sentään oppinut. Ymmärrän esimerkiksi, että koko ajan ei tarvitse multitaskata eikä reagoida välittömästi jokaiseen kännykkään kilahtavaan viestiin.

En ole varmasti ainoa, joka hetkellisesti kaipaa vanhaa aikaa, jolloin sai uppoutua keskittyneesti keskustelemaan kaverin kanssa ilman että pitää samaa aikaan varmuuden vuoksi tsekata whatsappiin tulevia viestejä. Toki sinne tulee paljon tärkeitä tiedonantoja, mutta harvemmin kysymys on niin kiireellisestä asiasta, että siihen pitää reagoida heti, tässä ja nyt.

Viestitulvan lisäksi ajatukset saattavat karkailla muutenkin. Jos vietät aikaa lapsen kanssa, keskity siihen äläkä samalla esimerkiksi pohdi tulevan iltapäivän tekemisiä on viisas neuvo paitsi aivojen terveyden myös elämänlaadun näkökulmasta. Lapsen kanssa voi keskittyä pysähtyä seuraamaan muurahaisten pesän rakentamista sen sijaan, että rasittaisi aivojaan tekemättömillä töillä.

 

 

Viestinnän tutkija Anu Kantola kirjoitti kesäkuussa kolumnissaan Helsingin Sanomissa sosiaalisen median uuvuttavasta vaikutuksesta. Hän ei suositellut avuksi somepaastoa eikä tuominnut sosiaalisen median kanavia viestintämuotona. Facebookilla, Instagramilla, Tiktokilla, Twitterillä ja muilla on tarvetta, mutta ne eivät saisi olla koko elämä.

Anu Kantola tutkii Anu Harjun kanssa parhaillaan verkkoon juttuja tekeviä journalisteja ja ovat työnsä vuoksi paljon sosiaalisessa mediassa. Verkkotoimittajien vinkit somen kielteisten vaikutusten torjumiseen ovat tutkimuksen mukaan helppoja toteuttaa. Yksi nousi Kantolan mukaan ylitse muiden: jos some uuvuttaa, kannattaa lähteä koneen ääreltä ja tavata muita ihmisiä – tuttuja, perhettä, ystäviä tai työkavereita.

Virtuaalisen viestittelyn maailmassa tilausta on erityisesti nyt korona-ajan jälkeen fyysisesti lähekkäin tapahtuville kohtaamisille. Tätä kirjoittaessa takanani on viikonloppu Laitilan Munamarkkinoilla, jossa päivystin tapahtuman järjestäjän 50-vuotisjuhlakojulla aamusta iltaan lauantaina ja sunnuntaina.

Oli mahtavaa jutella pitkästä aikaa kasvokkain tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

Oli mahtavaa jutella pitkästä aikaa tuttujen ja tuntemattomien kanssa kasvokkain. Jostain syystä aika monen kanssa puheet kääntyivät näin korona-aikana ja Eurooppaa sekoittavan sotakriisin keskellä hyvinkin syvällisiksi.

Live-kohtaamiset antavaat virtaa, voimaa ja tunteen siitä, että minun, sinun ja meidän elämällä on merkitystä. Sosiaalisessa mediassa saattaa välillä tuntua, että kaikilla muilla elämä kulkee aina aurinkoisilla poluilla.

Rankan päivän iltana kännykän ruutua hiplatessa mieltä alkaa kaivertaa, että eikö kenelläkään muulla kuin minulla ole ikinä huonoja päiviä, vastoinkäymisiä tai muuten vaan ihan ilman erityistä syytä kurja olo.

Somemaailmaa eivät usein arkipäiväiset huolet, sairaudet tai työ- ja rahahuolet kosketa. Jokainen tietää, että kaikkien elämässä on myös alamäkiä. Jokaisella on tästä lähtien tämänsä, johon hän täällä on sidottu, kuten Perjantaijutun kirjoittajakollegani Pirkko kerran viisaasti siteerasi runoilija Pentti Saarikoskea.

Vaikka itsellä olisi huono päivä, voi yhtyä muiden iloon.

Vaikka itsellä olisi huono päivä, voi silti yhtyä muiden iloon. Ja kun onni osuu omalle kohdalle, se ei hävitä myötäelämistä toisten suruun. Jaettu ilo on kaksikertainen ja jaettu suru puolittuu on osuvasti sanottu.

Omassa lapsuudessani kulttuuri ja ilmapiiri oli sellainen, että vanhemmat eivät mitenkään erityisesti kannustaneet puhumaan kodin seinien ulkopuolella. Oli asioita, joista sai kertoa, mutta myös asioita, joista ei saanut puhua. Itse olen myöhemmin havainnut, että surujen ja ilojen jakaminen on harvemmin kaduttanut.

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo Aivoterveys-lehden artikkelissa, että digilaitteista on hyvä pitää taukoa lomien aikana. Se on tärkeää palautumisen kannalta. Totaalista irtiottoa digilaitteista hän ei kuitenkaan suosittele. On fiksumpaa luoda rutiineja, jotka jäävät arkeen pitkäksi aikaa, hän neuvoo.

Kysymys on siis vähän samasta asiasta kuin muissakin terveyteen liittyvissä asioissa, kuten kunnon ylläpitämisessä, painonhallinnassa tai alkoholinkäytössä.


 

Perjantaijutun toimitus ei siis ryhdy totaaliseen somepaastoon, mutta aivan varmasti aiomme vähentää puhelimen ruudun hiplaamista. Sen sijaan pyrimme ottamaan läheisiä kuvaannollisesti ja konkreettisesti kädestä ja elämään hetkessä kuin taivaalla kaartelevat linnut kesäpäivänä.

Siirrymme tämän jutun myötä kesälomalle ja toivotamme mukavaa, rentoa ja omannäköistä kesää lukijoillemme. Lämmin kiitos ja halaus teille ihanista palautteista, joita olemme tämän talven, kevään ja kesän aikana saaneet!

Helmikuun alussa perustettu Perjantaijuttumme palaa kesätauoltaan jälleen 12. elokuuta. Sinun ei tarvitse laittaa päivää kalenteriin, sillä muistutamme kyllä olemassaolostamme kesälaitumilta kotiutuessamme.

Jutussa on käytetty lähteenä:

https://sydan.fi/artikkeli/joutilaisuuden-taito/.

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/paheet/hyva-paha-digi#b2283f27

© Perjantaijuttu - All rights reserved. - Tietosuojaseloste - Toteutus: Mainostoimisto Ilmiö