Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla on nuttu nurin ja onni oikein päin

  • Miten ujosta ja esiintymisiä jännittävästä Johanna Kantosesta tuli yrittäjä ja floristiikan ammattitaidon Suomen mestari?

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla on nuttu nurin ja onni oikein päin. Uusikaupunkilainen Johanna Kantonen, 41, oli kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kun hänen mielessään alkoi itää idea omasta yrityksestä.

Ajatus kuumotti eikä jättänyt häntä rauhaan. Kun hän kertoi siitä aviopuolisolleen Jarille, tämä ei aluksi ymmärtänyt vaimonsa innostusta. Se ei Johannaa lannistanut, vaan hän päätti luottaa intuitioonsa – sisäiseensä ääneensä, joka yllytti toteuttamaan haaveen.

Yhdeksän vuotta sitten syyskuussa Johanna avasi Kukka ja Lahja JonnaHannan ovet Laitilassa. Työkokemusta hän oli kerryttänyt samassa paikassa toimineessa Ulpukassa Ulla Vainion opissa. Kun Ulla jäi eläkkeelle, Johanna tajusi hetkensä koittaneen ja hänestä tuli liikkeen uusi omistaja ja yrittäjä.  Myöhemmin Johanna siirsi liikkeensä suurempaan tilaan Ugintien varrelle.

Kukkien ja viherkasvien lisäksi JonnaHannan valikoimiin kuuluu sisustus- ja lahjatavaraa ja vaatteita. Hänen yrityksensä hoitaa myös hautaustoimistonpalveluja yhdessä DiakonHautauksen kanssa.

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla on nuttu nurin ja onni oikein päin

Tämän vuoden toukokuussa Johannasta tuli floristiikan ammattitaidon Suomen mestari Porissa järjestetyissä Taitaja2022-kisoissa.

  Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla

Kultamitali merkitsee Johannalle paljon, sillä viimeistään se todisti hänelle itselleen, että hän on alan ammattilaisten ja kouluttajien mielestäkin oikealla alalla. Asiakkaille se oli selvinnyt jo kauan sitten.

Jos Johanna olisi urheilija, lajina voisi olla esteratsastus tai -juoksu, sillä monenlaisia esteitä hän on joutunut ylittämään matkallaan yrittäjäksi. Suurimmat niistä olivat hänen päänsä sisällä.

Laitilan Kodjalassa varttunut Johanna halusi lähteä yläkoulun jälkeen opiskelemaan puutarha-alaa, mutta Piikkiö ja Kokemäki kuulostivat aivan liian kaukaisilta paikoilta. Hän päätyi kauppaoppilaitokseen Uuteenkaupunkiin. Floristin ammattitutkinnon hän opiskeli työn ja yrittäjyyden ohessa aikuisena Livia ammattioppilaitoksessa Piikkiössä.

Johanna kaivoi itsestään kaiken rohkeuden.

Johanna kertoo kaivaneensa itsestään kaiken rohkeuden aloittaessaan aikoinaan töissä kukkakaupassa vähän päälle parikymppisenä. Asiakkaiden palveleminen ja ihmisten kohtaaminen ei ollut ujolle nuorelle naiselle helppoa.

– Sanoin itselleni, että nyt menet asiakkaan luokse ja kysyt, miten voin auttaa, hän muistelee.

Siitä se lähti. Nyt ihmisten kohtaaminen on hänelle luonteva ja tärkeä osa työtä. Päivittäin hän jakaa asiakkaidensa kanssa elämän iloja ja suruja, sitoo kukkakimppuja häihin ja hautajaisiin.

Kukkakimput tuovat iloa arkeen ja juhlaan. Niillä halutaan yllättää ystäviä, ilahduttaa läheisiä ja lohduttaa ja myötäelää surussa.

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla

Monet haluavat kukkakimppua ostaessaan kertoa jotakin sen saajan persoonallisuudesta ja mieltymyksistä. Se on Johannan mielestä hieno asia ja inspiroi myös kimpun sitojaa. Jos kimppu annetaan vaikkapa metsässä viihtyvälle samoilijalle, metsästäjälle tai luontoihmisille, siihen voi asetella havuja ja käpyjä.

Lahjaksi annettava kimppu saa olla myös antajansa näköinen.

Usein sitojalle annetaan vinkkejä kimpun saajasta, mutta Johannan mielestä asetelma saa olla myös antajansa näköinen. Silloin kukat muistuttavat saajaa siitä, kuka lahjan antoi.

Leikkokukkien lisäksi JonnaHannassa on paljon viherkasveja. Niistä Johanna tietää paljon ja asiakkaat saavat ostaessaan hoito-ohjeet mukaan.

Johannan kiinnostus viherkasveihin alkoi jo pikkutyttönä. Hänen kodissaan – yli satavuotiaassa puutalossa – Kalannissa kasvit viihtyvät. Useimmat viettävät kesän ulkona. Tänä kesänä Johannan nuorin tytär, 13-vuotias Viola, otti äitinsä viherkasveista hoitovastuun. Tyttären innostus on äidin mielestä mahtavaa ja hän toivookin saavansa tyttärestä apulaisen tai joskus jopa työparin yritykseensä.

Isoäidit juurruttivat häneen innostuksen viherkasveihin.

 

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla

Johannan molemmat isoäidit ovat alun perin juurruttaneet Johannaan rakkauden viherkasveihin. Hänen aarteitaan on Kalajoelta Laitilaan muuttaneen isän äidin – mamman – harvinainen valkotupsukki.

Mummolasta ovat lähtöisin myös posliinikukka ja kiinanruusu.

Lokalahden mummiltaan – äidinäidiltään – Johanna muistaa saaneensa jo alle kouluikäisenä rönsyliljan taimen. Häneltä Johanna on saanut myös soihtuköynnöksen.

Kasvien pelastajana hän tarttuu toimeen kuin palomies tulipalopaikalla.

Kasvien hoitamisessa kärsivällisyys on valttia. Johanna on herättänyt lukuisia lähes kuolemaan tuomittuja viherkasveja henkiin ja ryhtyy tarvittaessa pelastustoimiin kuin palomies tulipalopaikalla.

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla

Johannan kodin valoisan verannan ikkunanlaudalla kukoistaa muun muassa huonossa kunnossa ollut perhosorkidea, jonka Johanna vei liikkeestään kotiinsa helmikuussa. Upean kaunottaren varjoon saattaa maallikon silmissä jäädä ikkunalaudan toinen orkidea, harvinainen vaniljaorkidea, joka ei juuri nyt kuki. Se on Johannalle erityisen rakas.

Vaatteet tulivat JonnaHannan valikoimiin myöhemmin. Nuorena hän ei olisi osannut kuvitella itseään muotinäytöksen juontajaksi tai malliksi, mutta nyt omassa liikkeessään hän on kokeillut sitäkin menestyksellä.

Voitto Taitajakisan floristiikan osaamisalueella ei tullut helposti, vaan vaati paljon opiskelua, työtä, harjoittelua, perehtymistä, intohimoa ja toki myös kunnianhimoa.

Halu kilpailla ei ole ollut Johannalle nuorempana luontaista, mutta aikuisopiskelijana ensimmäisten pienempien kisojen jälkeen, hän huomasi haluavansa laittaa itsensä likoon uudelleen.

– Menin ensimmäisiin kisoihin kavereiden yllytyksestä enkä tiennyt mitä siellä oli odotettavissa. Pärjäsin itselleni yllätyksekseni ensikertalaiseksi aika hyvin ja ajattelin, että voisihan sinne uudestaankin mennä, hän kertoo.

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla

Toukokuun SM-kisoihin valmistautumisen Johanna aloitti jo talvella.

Tuomaristo arvioi kilpailutöissä muun muassa väriopin tuntemusta, tasapainoa ja materiaalien käyttöä. 

Moni saattaa kuvitella, että nelipäiväisessä taitajakisassa ratkaistaan, kenen sitoma kukka-asetelma on esteettisesti kaunein. Toki siitäkin on kokonaisuudessa kysymys, kun tuomaristo arvioi erikseen kilpailutöiden mittasuhteita, värien käyttöä ja väriopin tuntemusta, tasapainoa ja materiaalinen käyttöä.

Tuomaristo pisteyttää myös kussakin tehtävässä idean ja sen toteutuksen sekä miten se on tuotteistettu.

Seitsemän tehtävän joukossa on yksi kilpailijoille yllätyksenä tuleva työ, joka tänä vuonna oli asetelman tekeminen pärekoriin. Se oli Johannalle mieluisin tehtävä, josta hän sai myös parhaat pisteet. Loppukilpailussa oli mukana kahdeksan osallistujaa.

Floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla

Luovuus ja heittäytyminen, mutta myös työn kautta kehittynyt varmuus ja rohkeus olivat Johannan valtteja kilpailussa. Tiukassa kilpailutilanteessa hän osaa keskittyä olennaisiin asioihin. Sitä kuvastaa myös yksi ominaisuus, jota Johanna itse kuvailee nauraen hieman höperöksi puolekseen.

– Vasta jälkeenpäin huomasin, että minullahan oli pusero nurinpäin päälläni siellä kisassa, hän naurahtaa.

Ehkä siinä vanhassa sanonnassa on kuin onkin perää: jos on nuttu nurinpäin, niin on onni oikeinpäin.

Jutun kisakuvat: Kirsi Vesalainen, Pasi Kivilompola

Lue myös, mikä saa Johannan iloiseksi ja mikä vitsi saa hänet repeämään nauruun yhä uudestaan sekä miten hän havahtui ymmärtämään, miten tärkeää yrittäjän on huolehtia jaksamisestaan.

https://perjantaijuttu.fi/lue-mika-vitsi-saa-johannan-nauramaan-yha-uudestaan/

Jutun otsikko on muutettu alkuperäisestä 12.9.2022. Floristimestari on korvattu sanalla floristiikan ammattitaidon Suomen mestarilla sekä otsikossa että tekstissä.

© Perjantaijuttu - All rights reserved. - Tietosuojaseloste - Toteutus: Mainostoimisto Ilmiö